Definify.com
Definition 2024
särkeä
särkeä
Finnish
(index sä)
Pronunciation
- Hyphenation: sär‧ke‧ä
- Rhymes: -ærkeæ
- IPA(key): /ˈsærkeæ/
Noun
särkeä
- Partitive singular form of särki.
Etymology 2
From Proto-Finnic *särkedäk, from Proto-Finno-Ugric *ćärke-. Cognates include Hungarian sér (“to ache”).
Pronunciation
- Hyphenation: sär‧ke‧ä
- Rhymes: -ærkeæ(ʔ)
- IPA(key): /ˈsærkeæ(ʔ)/
Verb
särkeä
- (transitive) to break
- (transitive, intransitive, monopersonal) transitive -> partitive + 3rd-pers. singular or intransitive -> illative + 3rd-pers. singular = to be sore, ache.
Conjugation
| Inflection of särkeä (Kotus type 58/laskea, k-j gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | särjen | en särje | 1st sing. | olen särkenyt | en ole särkenyt | |
| 2nd sing. | särjet | et särje | 2nd sing. | olet särkenyt | et ole särkenyt | |
| 3rd sing. | särkee | ei särje | 3rd sing. | on särkenyt | ei ole särkenyt | |
| 1st plur. | särjemme | emme särje | 1st plur. | olemme särkeneet | emme ole särkeneet | |
| 2nd plur. | särjette | ette särje | 2nd plur. | olette särkeneet | ette ole särkeneet | |
| 3rd plur. | särkevät | eivät särje | 3rd plur. | ovat särkeneet | eivät ole särkeneet | |
| passive | särjetään | ei särjetä | passive | on särjetty | ei ole särjetty | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | särjin | en särkenyt | 1st sing. | olin särkenyt | en ollut särkenyt | |
| 2nd sing. | särjit | et särkenyt | 2nd sing. | olit särkenyt | et ollut särkenyt | |
| 3rd sing. | särki | ei särkenyt | 3rd sing. | oli särkenyt | ei ollut särkenyt | |
| 1st plur. | särjimme | emme särkeneet | 1st plur. | olimme särkeneet | emme olleet särkeneet | |
| 2nd plur. | särjitte | ette särkeneet | 2nd plur. | olitte särkeneet | ette olleet särkeneet | |
| 3rd plur. | särkivät | eivät särkeneet | 3rd plur. | olivat särkeneet | eivät olleet särkeneet | |
| passive | särjettiin | ei särjetty | passive | oli särjetty | ei ollut särjetty | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | särkisin | en särkisi | 1st sing. | olisin särkenyt | en olisi särkenyt | |
| 2nd sing. | särkisit | et särkisi | 2nd sing. | olisit särkenyt | et olisi särkenyt | |
| 3rd sing. | särkisi | ei särkisi | 3rd sing. | olisi särkenyt | ei olisi särkenyt | |
| 1st plur. | särkisimme | emme särkisi | 1st plur. | olisimme särkeneet | emme olisi särkeneet | |
| 2nd plur. | särkisitte | ette särkisi | 2nd plur. | olisitte särkeneet | ette olisi särkeneet | |
| 3rd plur. | särkisivät | eivät särkisi | 3rd plur. | olisivat särkeneet | eivät olisi särkeneet | |
| passive | särjettäisiin | ei särjettäisi | passive | olisi särjetty | ei olisi särjetty | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | särje | älä särje | 2nd sing. | ole särkenyt | älä ole särkenyt | |
| 3rd sing. | särkeköön | älköön särkekö | 3rd sing. | olkoon särkenyt | älköön olko särkenyt | |
| 1st plur. | särkekäämme | älkäämme särkekö | 1st plur. | olkaamme särkeneet | älkäämme olko särkeneet | |
| 2nd plur. | särkekää | älkää särkekö | 2nd plur. | olkaa särkeneet | älkää olko särkeneet | |
| 3rd plur. | särkekööt | älkööt särkekö | 3rd plur. | olkoot särkeneet | älkööt olko särkeneet | |
| passive | särjettäköön | älköön särjettäkö | passive | olkoon särjetty | älköön olko särjetty | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | särkenen | en särkene | 1st sing. | lienen särkenyt | en liene särkenyt | |
| 2nd sing. | särkenet | et särkene | 2nd sing. | lienet särkenyt | et liene särkenyt | |
| 3rd sing. | särkenee | ei särkene | 3rd sing. | lienee särkenyt | ei liene särkenyt | |
| 1st plur. | särkenemme | emme särkene | 1st plur. | lienemme särkeneet | emme liene särkeneet | |
| 2nd plur. | särkenette | ette särkene | 2nd plur. | lienette särkeneet | ette liene särkeneet | |
| 3rd plur. | särkenevät | eivät särkene | 3rd plur. | lienevät särkeneet | eivät liene särkeneet | |
| passive | särjettäneen | ei särjettäne | passive | lienee särjetty | ei liene särjetty | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | särkeä | present | särkevä | särjettävä | ||
| long 1st2 | särkeäkseen | past | särkenyt | särjetty | ||
| 2nd | inessive1 | särkiessä | särjettäessä | agent1, 3 | särkemä | |
| instructive | särkien | — | negative | särkemätön | ||
| 3rd | inessive | särkemässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | särkemästä | — | ||||
| illative | särkemään | — | ||||
| adessive | särkemällä | — | ||||
| abessive | särkemättä | — | ||||
| instructive | särkemän | särjettämän | ||||
| 4th | nominative | särkeminen | ||||
| partitive | särkemistä | |||||
| 5th2 | särkemäisillään | |||||