Definify.com

Definition 2024


kimmeltää

kimmeltää

Finnish

Verb

kimmeltää

  1. (intransitive) To glitter.

Conjugation

Inflection of kimmeltää (Kotus type 54/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kimmellän en kimmellä 1st sing. olen kimmeltänyt en ole kimmeltänyt
2nd sing. kimmellät et kimmellä 2nd sing. olet kimmeltänyt et ole kimmeltänyt
3rd sing. kimmeltää ei kimmellä 3rd sing. on kimmeltänyt ei ole kimmeltänyt
1st plur. kimmellämme emme kimmellä 1st plur. olemme kimmeltäneet emme ole kimmeltäneet
2nd plur. kimmellätte ette kimmellä 2nd plur. olette kimmeltäneet ette ole kimmeltäneet
3rd plur. kimmeltävät eivät kimmellä 3rd plur. ovat kimmeltäneet eivät ole kimmeltäneet
passive kimmelletään ei kimmelletä passive on kimmelletty ei ole kimmelletty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kimmelsin en kimmeltänyt 1st sing. olin kimmeltänyt en ollut kimmeltänyt
2nd sing. kimmelsit et kimmeltänyt 2nd sing. olit kimmeltänyt et ollut kimmeltänyt
3rd sing. kimmelsi ei kimmeltänyt 3rd sing. oli kimmeltänyt ei ollut kimmeltänyt
1st plur. kimmelsimme emme kimmeltäneet 1st plur. olimme kimmeltäneet emme olleet kimmeltäneet
2nd plur. kimmelsitte ette kimmeltäneet 2nd plur. olitte kimmeltäneet ette olleet kimmeltäneet
3rd plur. kimmelsivät eivät kimmeltäneet 3rd plur. olivat kimmeltäneet eivät olleet kimmeltäneet
passive kimmellettiin ei kimmelletty passive oli kimmelletty ei ollut kimmelletty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kimmeltäisin en kimmeltäisi 1st sing. olisin kimmeltänyt en olisi kimmeltänyt
2nd sing. kimmeltäisit et kimmeltäisi 2nd sing. olisit kimmeltänyt et olisi kimmeltänyt
3rd sing. kimmeltäisi ei kimmeltäisi 3rd sing. olisi kimmeltänyt ei olisi kimmeltänyt
1st plur. kimmeltäisimme emme kimmeltäisi 1st plur. olisimme kimmeltäneet emme olisi kimmeltäneet
2nd plur. kimmeltäisitte ette kimmeltäisi 2nd plur. olisitte kimmeltäneet ette olisi kimmeltäneet
3rd plur. kimmeltäisivät eivät kimmeltäisi 3rd plur. olisivat kimmeltäneet eivät olisi kimmeltäneet
passive kimmellettäisiin ei kimmellettäisi passive olisi kimmelletty ei olisi kimmelletty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kimmellä älä kimmellä 2nd sing. ole kimmeltänyt älä ole kimmeltänyt
3rd sing. kimmeltäköön älköön kimmeltäkö 3rd sing. olkoon kimmeltänyt älköön olko kimmeltänyt
1st plur. kimmeltäkäämme älkäämme kimmeltäkö 1st plur. olkaamme kimmeltäneet älkäämme olko kimmeltäneet
2nd plur. kimmeltäkää älkää kimmeltäkö 2nd plur. olkaa kimmeltäneet älkää olko kimmeltäneet
3rd plur. kimmeltäkööt älkööt kimmeltäkö 3rd plur. olkoot kimmeltäneet älkööt olko kimmeltäneet
passive kimmellettäköön älköön kimmellettäkö passive olkoon kimmelletty älköön olko kimmelletty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kimmeltänen en kimmeltäne 1st sing. lienen kimmeltänyt en liene kimmeltänyt
2nd sing. kimmeltänet et kimmeltäne 2nd sing. lienet kimmeltänyt et liene kimmeltänyt
3rd sing. kimmeltänee ei kimmeltäne 3rd sing. lienee kimmeltänyt ei liene kimmeltänyt
1st plur. kimmeltänemme emme kimmeltäne 1st plur. lienemme kimmeltäneet emme liene kimmeltäneet
2nd plur. kimmeltänette ette kimmeltäne 2nd plur. lienette kimmeltäneet ette liene kimmeltäneet
3rd plur. kimmeltänevät eivät kimmeltäne 3rd plur. lienevät kimmeltäneet eivät liene kimmeltäneet
passive kimmellettäneen ei kimmellettäne passive lienee kimmelletty ei liene kimmelletty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kimmeltää present kimmeltävä kimmellettävä
long 1st2 kimmeltääkseen past kimmeltänyt kimmelletty
2nd inessive1 kimmeltäessä kimmellettäessä agent1, 3 kimmeltämä
instructive kimmeltäen negative kimmeltämätön
3rd inessive kimmeltämässä 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kimmeltämästä
illative kimmeltämään
adessive kimmeltämällä
abessive kimmeltämättä
instructive kimmeltämän kimmellettämän
4th nominative kimmeltäminen
partitive kimmeltämistä
5th2 kimmeltämäisillään

Verb

kimmeltää

  1. Third-person singular indicative present form of kimmeltää.