Definify.com
Definition 2024
imeä
imeä
Finnish
(index im)
Verb
imeä (transitive)
Conjugation
| Inflection of imeä (Kotus type 58/laskea, no gradation) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| indicative mood | ||||||
| present tense | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | imen | en ime | 1st sing. | olen imenyt | en ole imenyt | |
| 2nd sing. | imet | et ime | 2nd sing. | olet imenyt | et ole imenyt | |
| 3rd sing. | imee | ei ime | 3rd sing. | on imenyt | ei ole imenyt | |
| 1st plur. | imemme | emme ime | 1st plur. | olemme imeneet | emme ole imeneet | |
| 2nd plur. | imette | ette ime | 2nd plur. | olette imeneet | ette ole imeneet | |
| 3rd plur. | imevät | eivät ime | 3rd plur. | ovat imeneet | eivät ole imeneet | |
| passive | imetään | ei imetä | passive | on imetty | ei ole imetty | |
| past tense | pluperfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | imin | en imenyt | 1st sing. | olin imenyt | en ollut imenyt | |
| 2nd sing. | imit | et imenyt | 2nd sing. | olit imenyt | et ollut imenyt | |
| 3rd sing. | imi | ei imenyt | 3rd sing. | oli imenyt | ei ollut imenyt | |
| 1st plur. | imimme | emme imeneet | 1st plur. | olimme imeneet | emme olleet imeneet | |
| 2nd plur. | imitte | ette imeneet | 2nd plur. | olitte imeneet | ette olleet imeneet | |
| 3rd plur. | imivät | eivät imeneet | 3rd plur. | olivat imeneet | eivät olleet imeneet | |
| passive | imettiin | ei imetty | passive | oli imetty | ei ollut imetty | |
| conditional mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | imisin | en imisi | 1st sing. | olisin imenyt | en olisi imenyt | |
| 2nd sing. | imisit | et imisi | 2nd sing. | olisit imenyt | et olisi imenyt | |
| 3rd sing. | imisi | ei imisi | 3rd sing. | olisi imenyt | ei olisi imenyt | |
| 1st plur. | imisimme | emme imisi | 1st plur. | olisimme imeneet | emme olisi imeneet | |
| 2nd plur. | imisitte | ette imisi | 2nd plur. | olisitte imeneet | ette olisi imeneet | |
| 3rd plur. | imisivät | eivät imisi | 3rd plur. | olisivat imeneet | eivät olisi imeneet | |
| passive | imettäisiin | ei imettäisi | passive | olisi imetty | ei olisi imetty | |
| imperative mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | — | — | 1st sing. | — | — | |
| 2nd sing. | ime | älä ime | 2nd sing. | ole imenyt | älä ole imenyt | |
| 3rd sing. | imeköön | älköön imekö | 3rd sing. | olkoon imenyt | älköön olko imenyt | |
| 1st plur. | imekäämme | älkäämme imekö | 1st plur. | olkaamme imeneet | älkäämme olko imeneet | |
| 2nd plur. | imekää | älkää imekö | 2nd plur. | olkaa imeneet | älkää olko imeneet | |
| 3rd plur. | imekööt | älkööt imekö | 3rd plur. | olkoot imeneet | älkööt olko imeneet | |
| passive | imettäköön | älköön imettäkö | passive | olkoon imetty | älköön olko imetty | |
| potential mood | ||||||
| present | perfect | |||||
| person | positive | negative | person | positive | negative | |
| 1st sing. | imenen | en imene | 1st sing. | lienen imenyt | en liene imenyt | |
| 2nd sing. | imenet | et imene | 2nd sing. | lienet imenyt | et liene imenyt | |
| 3rd sing. | imenee | ei imene | 3rd sing. | lienee imenyt | ei liene imenyt | |
| 1st plur. | imenemme | emme imene | 1st plur. | lienemme imeneet | emme liene imeneet | |
| 2nd plur. | imenette | ette imene | 2nd plur. | lienette imeneet | ette liene imeneet | |
| 3rd plur. | imenevät | eivät imene | 3rd plur. | lienevät imeneet | eivät liene imeneet | |
| passive | imettäneen | ei imettäne | passive | lienee imetty | ei liene imetty | |
| Nominal forms | ||||||
| infinitives | participles | |||||
| active | passive | active | passive | |||
| 1st | imeä | present | imevä | imettävä | ||
| long 1st2 | imeäkseen | past | imenyt | imetty | ||
| 2nd | inessive1 | imiessä | imettäessä | agent1, 3 | imemä | |
| instructive | imien | — | negative | imemätön | ||
| 3rd | inessive | imemässä | — | 1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. |
||
| elative | imemästä | — | ||||
| illative | imemään | — | ||||
| adessive | imemällä | — | ||||
| abessive | imemättä | — | ||||
| instructive | imemän | imettämän | ||||
| 4th | nominative | imeminen | ||||
| partitive | imemistä | |||||
| 5th2 | imemäisillään | |||||
Synonyms
- (to suck): lutkuttaa (colloquial)
- (to absorb): absorboida
- (to aspirate): aspiroida
Derived terms
- nouns: imu, imuri
- verbs: frequentatives imeksiä, imeskellä; momentane imaista; factitive imettää; reflexive imeytyä
Anagrams
Votic
Etymology
From Proto-Finnic *imedäk, from Proto-Uralic *ime-.
Verb
imeä (first-person singular present imen, first-person singular past imin or imezin)
- to suck (apply suction)
Inflection
This verb needs an inflection-table template.
References
- "imeä" in Vadja keele sõnaraamat