Definify.com

Definition 2024


vanha

vanha

Finnish

Adjective

vanha (comparative vanhempi, superlative vanhin)

  1. old

Declension

Inflection of vanha (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative vanha vanhat
genitive vanhan vanhojen
partitive vanhaa vanhoja
illative vanhaan vanhoihin
singular plural
nominative vanha vanhat
accusative nom. vanha vanhat
gen. vanhan
genitive vanhan vanhojen
vanhainrare
partitive vanhaa vanhoja
inessive vanhassa vanhoissa
elative vanhasta vanhoista
illative vanhaan vanhoihin
adessive vanhalla vanhoilla
ablative vanhalta vanhoilta
allative vanhalle vanhoille
essive vanhana vanhoina
translative vanhaksi vanhoiksi
instructive vanhoin
abessive vanhatta vanhoitta
comitative vanhoine

Antonyms

Derived terms

Anagrams