Definify.com

Definition 2024


hurmattu

hurmattu

Finnish

Verb

hurmattu

  1. Past passive participle of hurmata.

Declension

Inflection of hurmattu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative hurmattu hurmatut
genitive hurmatun hurmattujen
partitive hurmattua hurmattuja
illative hurmattuun hurmattuihin
singular plural
nominative hurmattu hurmatut
accusative nom. hurmattu hurmatut
gen. hurmatun
genitive hurmatun hurmattujen
partitive hurmattua hurmattuja
inessive hurmatussa hurmatuissa
elative hurmatusta hurmatuista
illative hurmattuun hurmattuihin
adessive hurmatulla hurmatuilla
ablative hurmatulta hurmatuilta
allative hurmatulle hurmatuille
essive hurmattuna hurmattuina
translative hurmatuksi hurmatuiksi
instructive hurmatuin
abessive hurmatutta hurmatuitta
comitative hurmattuine

Anagrams