Definify.com

Definition 2024


Marko

Marko

See also: marko

English

Proper noun

Marko

  1. Nickname for Mark.

Estonian

Proper noun

Marko

  1. A male given name, variant of Markus (Mark).

Finnish

Etymology

20th century variant of Markku and Markus, borrowed from Slavic Marko and Italian Marco.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmɑrko/
  • Hyphenation: Mar‧ko

Proper noun

Marko

  1. A male given name.
    • 1990 Harri Tapper, Näin syntyvät revontulet, Gummerus (2003), ISBN 9517963033, page 109:
      Markohan oli prinssi.
      Äiti rupesi selostamaan meille niin, että Vihtori oli kerran lukenut ääneen kirjaa. Se kertoi kaukaisesta maasta, Italiasta. Italiassa asui kuningas ja hänellä oli Marko-niminen poika. Kuninkaan poikaa kutsutaan prinssiksi. Koska prinssi oli oikeudenmukainen ja suora mies, niin me päätimme, että kastetaan oma poika Markoksi. Miksi ei kastettaisi?
      —Markko, se muuten on.
      Marko.
      —Perkele, kun minä en saa lapsilleni niitä nimiä, mitä tarkoitan. Rovasti tunsi nimen Markku, mikä on samaa juurta kuin evankelista Markus ja kaikkialla maailmassa hyvin tunnettu ja sen tähden rovasti kirjoitti kirjaan että Markko, kun onhan niin, että ruotsikielessä oo lausutaan uuksi, ja sillä tavoin rovasti sai tahtonsa läpitse. Eikö ollutkin itsepintainen rovasti. Mitä arvelette?
    • 2002 Eeva Ahtisaari, Juuret ja siivet, WSOY, ISBN 951-0-27296-5, page 68:
      Maatessani vuoteessa keskityin miettimään vauvalle nimeä. Tein sen hyvin huolellisesti. Minua miellytti suomalainen Markku, mutta ystävämme Juha Sipilä oli heittänyt ohimennen Martille, että entäs Marko. "Sehän sopisi sinunlaisesi maailmanmatkaajan pojalle, viittaisi sopivasti Marco Poloon."
      Niin me päädyimme Markoon.

Declension

Inflection of Marko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative Marko Markot
genitive Markon Markojen
partitive Markoa Markoja
illative Markoon Markoihin
singular plural
nominative Marko Markot
accusative nom. Marko Markot
gen. Markon
genitive Markon Markojen
partitive Markoa Markoja
inessive Markossa Markoissa
elative Markosta Markoista
illative Markoon Markoihin
adessive Markolla Markoilla
ablative Markolta Markoilta
allative Markolle Markoille
essive Markona Markoina
translative Markoksi Markoiksi
instructive Markoin
abessive Markotta Markoitta
comitative Markoineen

Usage notes

  • Popular in Finland in the 1960s and the 1970s.

Anagrams


German

Proper noun

Marko

  1. A male given name, spelling variant of Marco

Serbo-Croatian

Proper noun

Mȃrko m

  1. A male given name

Slovene

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmàːrkɔ/
  • Tonal orthography: márko

Proper noun

Márko m anim (genitive Márka)

  1. A male given name

Declension


Swahili

Etymology

Borrowing from English Mark.

Proper noun

Marko

  1. A male given name: Mark

marko

marko

See also: Marko

Esperanto

Noun

marko (accusative singular markon, plural markoj, accusative plural markojn)

  1. mark, stamp
  2. company brand (of a consumer product)