Definify.com

Definition 2024


yksinpuhelu

yksinpuhelu

Finnish

Noun

yksinpuhelu

  1. (drama) monologue (speech presented by a single character, either as to himself or clearly addressing the audience)
  2. monologue (long, uninterrupted utterance)
  3. (drama) soliloquy (act of a character speaking to himself so as to reveal his thoughts to the audience)
    Toisen näytöksen lopussa pääkonna esitti yksinpuhelun kertoen suunnitelmistaan hyökätä sankaria vastaan.
    At the end of the second act the main villain gave a soliloquy detailing his plans to attack the protagonist.

Declension

Inflection of yksinpuhelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative yksinpuhelu yksinpuhelut
genitive yksinpuhelun yksinpuhelujen
yksinpuheluiden
yksinpuheluitten
partitive yksinpuhelua yksinpuheluja
yksinpuheluita
illative yksinpuheluun yksinpuheluihin
singular plural
nominative yksinpuhelu yksinpuhelut
accusative nom. yksinpuhelu yksinpuhelut
gen. yksinpuhelun
genitive yksinpuhelun yksinpuhelujen
yksinpuheluiden
yksinpuheluitten
partitive yksinpuhelua yksinpuheluja
yksinpuheluita
inessive yksinpuhelussa yksinpuheluissa
elative yksinpuhelusta yksinpuheluista
illative yksinpuheluun yksinpuheluihin
adessive yksinpuhelulla yksinpuheluilla
ablative yksinpuhelulta yksinpuheluilta
allative yksinpuhelulle yksinpuheluille
essive yksinpuheluna yksinpuheluina
translative yksinpuheluksi yksinpuheluiksi
instructive yksinpuheluin
abessive yksinpuhelutta yksinpuheluitta
comitative yksinpuheluineen

Synonyms