Definify.com

Definition 2024


voittamattomin

voittamattomin

Finnish

Adjective

voittamattomin

  1. superlative degree of voittamaton

Declension

Inflection of voittamattomin (Kotus type 36/sisin, mp-mm gradation)
nominative voittamattomin voittamattomimmat
genitive voittamattomimman voittamattomimpien
voittamattominten
partitive voittamattominta voittamattomimpia
illative voittamattomimpaan voittamattomimpiin
singular plural
nominative voittamattomin voittamattomimmat
accusative nom. voittamattomin voittamattomimmat
gen. voittamattomimman
genitive voittamattomimman voittamattomimpien
voittamattominten
voittamattomimpainrare
partitive voittamattominta voittamattomimpia
inessive voittamattomimmassa voittamattomimmissa
elative voittamattomimmasta voittamattomimmista
illative voittamattomimpaan voittamattomimpiin
adessive voittamattomimmalla voittamattomimmilla
ablative voittamattomimmalta voittamattomimmilta
allative voittamattomimmalle voittamattomimmille
essive voittamattomimpana voittamattomimpina
translative voittamattomimmaksi voittamattomimmiksi
instructive voittamattomimmin
abessive voittamattomimmatta voittamattomimmitta
comitative voittamattomimpine

Adjective

voittamattomin

  1. Instructive plural form of voittamaton.