Definify.com
Definition 2024
vanker
vanker
Estonian
Noun
vanker (genitive vankri, partitive vankrit)
Declension
Inflection of vanker (ÕS type 2/õpik, no gradation)
| singular | plural | |
|---|---|---|
| nominative | vanker | vankrid |
| accusative | vankri | vankrid |
| genitive | vankri | vankrite |
| partitive | vankrit | vankreid |
| illative | vankrisse | vankritesse vankreisse |
| inessive | vankris | vankrites vankreis |
| elative | vankrist | vankritest vankreist |
| allative | vankrile | vankritele vankreile |
| adessive | vankril | vankritel vankreil |
| ablative | vankrilt | vankritelt vankreilt |
| translative | vankriks | vankriteks vankreiks |
| terminative | vankrini | vankriteni |
| essive | vankrina | vankritena |
| abessive | vankrita | vankriteta |
| comitative | vankriga | vankritega |