Definify.com

Definition 2024


tyrmä

tyrmä

Finnish

Noun

tyrmä

  1. dungeon

Declension

Inflection of tyrmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative tyrmä tyrmät
genitive tyrmän tyrmien
partitive tyrmää tyrmiä
illative tyrmään tyrmiin
singular plural
nominative tyrmä tyrmät
accusative nom. tyrmä tyrmät
gen. tyrmän
genitive tyrmän tyrmien
tyrmäinrare
partitive tyrmää tyrmiä
inessive tyrmässä tyrmissä
elative tyrmästä tyrmistä
illative tyrmään tyrmiin
adessive tyrmällä tyrmillä
ablative tyrmältä tyrmiltä
allative tyrmälle tyrmille
essive tyrmänä tyrminä
translative tyrmäksi tyrmiksi
instructive tyrmin
abessive tyrmättä tyrmittä
comitative tyrmineen