Definify.com
Definition 2024
tuntu
tuntu
Finnish
Noun
tuntu
Declension
| Inflection of tuntu (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | tuntu | tunnut | |
| genitive | tunnun | tuntujen | |
| partitive | tuntua | tuntuja | |
| illative | tuntuun | tuntuihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | tuntu | tunnut | |
| accusative | nom. | tuntu | tunnut |
| gen. | tunnun | ||
| genitive | tunnun | tuntujen | |
| partitive | tuntua | tuntuja | |
| inessive | tunnussa | tunnuissa | |
| elative | tunnusta | tunnuista | |
| illative | tuntuun | tuntuihin | |
| adessive | tunnulla | tunnuilla | |
| ablative | tunnulta | tunnuilta | |
| allative | tunnulle | tunnuille | |
| essive | tuntuna | tuntuina | |
| translative | tunnuksi | tunnuiksi | |
| instructive | — | tunnuin | |
| abessive | tunnutta | tunnuitta | |
| comitative | — | tuntuineen | |
Related terms
Anagrams
Hausa
Pronunciation
- Hyphenation: tun‧tū
Noun
tuntu m (plural tuntaye)
- A tassel or knob on top of a cap or gown.