Definify.com
Definition 2024
riimi
riimi
Finnish
Noun
riimi
Declension
| Inflection of riimi (Kotus type 5/risti, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | riimi | riimit | |
| genitive | riimin | riimien | |
| partitive | riimiä | riimejä | |
| illative | riimiin | riimeihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | riimi | riimit | |
| accusative | nom. | riimi | riimit |
| gen. | riimin | ||
| genitive | riimin | riimien | |
| partitive | riimiä | riimejä | |
| inessive | riimissä | riimeissä | |
| elative | riimistä | riimeistä | |
| illative | riimiin | riimeihin | |
| adessive | riimillä | riimeillä | |
| ablative | riimiltä | riimeiltä | |
| allative | riimille | riimeille | |
| essive | riiminä | riimeinä | |
| translative | riimiksi | riimeiksi | |
| instructive | — | riimein | |
| abessive | riimittä | riimeittä | |
| comitative | — | riimeineen | |