Definify.com

Definition 2024


retale

retale

Finnish

Noun

retale

  1. rag, shred
  2. scoundrel, wretch

Declension

Inflection of retale (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative retale retaleet
genitive retaleen retaleiden
retaleitten
partitive retaletta retaleita
illative retaleeseen retaleisiin
retaleihin
singular plural
nominative retale retaleet
accusative nom. retale retaleet
gen. retaleen
genitive retaleen retaleiden
retaleitten
partitive retaletta retaleita
inessive retaleessa retaleissa
elative retaleesta retaleista
illative retaleeseen retaleisiin
retaleihin
adessive retaleella retaleilla
ablative retaleelta retaleilta
allative retaleelle retaleille
essive retaleena retaleina
translative retaleeksi retaleiksi
instructive retalein
abessive retaleetta retaleitta
comitative retaleineen