Definify.com
Definition 2024
renki
renki
Finnish
Noun
renki
- (dated) farmhand
Declension
| Inflection of renki (Kotus type 5/risti, nk-ng gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | renki | rengit | |
| genitive | rengin | renkien | |
| partitive | renkiä | renkejä | |
| illative | renkiin | renkeihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | renki | rengit | |
| accusative | nom. | renki | rengit |
| gen. | rengin | ||
| genitive | rengin | renkien | |
| partitive | renkiä | renkejä | |
| inessive | rengissä | rengeissä | |
| elative | rengistä | rengeistä | |
| illative | renkiin | renkeihin | |
| adessive | rengillä | rengeillä | |
| ablative | rengiltä | rengeiltä | |
| allative | rengille | rengeille | |
| essive | renkinä | renkeinä | |
| translative | rengiksi | rengeiksi | |
| instructive | — | rengein | |
| abessive | rengittä | rengeittä | |
| comitative | — | renkeineen | |
Synonyms
Anagrams
References
- Häkkinen, Kaisa (2013). Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: Sanoma Pro OY. ISBN 978-952-63-1686-4.