Definify.com

Definition 2024


kuulutus

kuulutus

Estonian

Noun

kuulutus (genitive [please provide], partitive [please provide])

  1. announcement
  2. advertisement, advert, ad

Inflection

This noun needs an inflection-table template.


Finnish

Etymology

From kuuluttaa + -us.

Noun

kuulutus

  1. (law) A public notice.

Declension

Inflection of kuulutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kuulutus kuulutukset
genitive kuulutuksen kuulutusten
kuulutuksien
partitive kuulutusta kuulutuksia
illative kuulutukseen kuulutuksiin
singular plural
nominative kuulutus kuulutukset
accusative nom. kuulutus kuulutukset
gen. kuulutuksen
genitive kuulutuksen kuulutusten
kuulutuksien
partitive kuulutusta kuulutuksia
inessive kuulutuksessa kuulutuksissa
elative kuulutuksesta kuulutuksista
illative kuulutukseen kuulutuksiin
adessive kuulutuksella kuulutuksilla
ablative kuulutukselta kuulutuksilta
allative kuulutukselle kuulutuksille
essive kuulutuksena kuulutuksina
translative kuulutukseksi kuulutuksiksi
instructive kuulutuksin
abessive kuulutuksetta kuulutuksitta
comitative kuulutuksineen