Definify.com

Definition 2024


kruunattu

kruunattu

Finnish

Verb

kruunattu

  1. Past passive participle of kruunata.

Declension

Inflection of kruunattu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative kruunattu kruunatut
genitive kruunatun kruunattujen
partitive kruunattua kruunattuja
illative kruunattuun kruunattuihin
singular plural
nominative kruunattu kruunatut
accusative nom. kruunattu kruunatut
gen. kruunatun
genitive kruunatun kruunattujen
partitive kruunattua kruunattuja
inessive kruunatussa kruunatuissa
elative kruunatusta kruunatuista
illative kruunattuun kruunattuihin
adessive kruunatulla kruunatuilla
ablative kruunatulta kruunatuilta
allative kruunatulle kruunatuille
essive kruunattuna kruunattuina
translative kruunatuksi kruunatuiksi
instructive kruunatuin
abessive kruunatutta kruunatuitta
comitative kruunattuine

Anagrams