Definify.com
Definition 2024
kimeä
kimeä
Finnish
Adjective
kimeä (comparative kimeämpi, superlative kimein)
Declension
| Inflection of kimeä (Kotus type 15/korkea, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kimeä | kimeät | |
| genitive | kimeän | kimeiden kimeitten |
|
| partitive | kimeää kimeätä |
kimeitä | |
| illative | kimeään | kimeisiin kimeihin |
|
| singular | plural | ||
| nominative | kimeä | kimeät | |
| accusative | nom. | kimeä | kimeät |
| gen. | kimeän | ||
| genitive | kimeän | kimeiden kimeitten kimeäinrare |
|
| partitive | kimeää kimeätä |
kimeitä | |
| inessive | kimeässä | kimeissä | |
| elative | kimeästä | kimeistä | |
| illative | kimeään | kimeisiin kimeihin |
|
| adessive | kimeällä | kimeillä | |
| ablative | kimeältä | kimeiltä | |
| allative | kimeälle | kimeille | |
| essive | kimeänä | kimeinä | |
| translative | kimeäksi | kimeiksi | |
| instructive | — | kimein | |
| abessive | kimeättä | kimeittä | |
| comitative | — | kimeine | |
Derived terms
- kimeys
- kimeästi