Definify.com
Definition 2024
kaikuva
kaikuva
Finnish
Adjective
kaikuva (comparative kaikuvampi, superlative kaikuvin)
Declension
| Inflection of kaikuva (Kotus type 10/koira, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | kaikuva | kaikuvat | |
| genitive | kaikuvan | kaikuvien | |
| partitive | kaikuvaa | kaikuvia | |
| illative | kaikuvaan | kaikuviin | |
| singular | plural | ||
| nominative | kaikuva | kaikuvat | |
| accusative | nom. | kaikuva | kaikuvat |
| gen. | kaikuvan | ||
| genitive | kaikuvan | kaikuvien kaikuvainrare |
|
| partitive | kaikuvaa | kaikuvia | |
| inessive | kaikuvassa | kaikuvissa | |
| elative | kaikuvasta | kaikuvista | |
| illative | kaikuvaan | kaikuviin | |
| adessive | kaikuvalla | kaikuvilla | |
| ablative | kaikuvalta | kaikuvilta | |
| allative | kaikuvalle | kaikuville | |
| essive | kaikuvana | kaikuvina | |
| translative | kaikuvaksi | kaikuviksi | |
| instructive | — | kaikuvin | |
| abessive | kaikuvatta | kaikuvitta | |
| comitative | — | kaikuvine | |
Verb
kaikuva
- Present active participle of kaikua.