Definify.com

Definition 2024


isolaattikieli

isolaattikieli

Finnish

Noun

isolaattikieli

  1. (linguistics) A language isolate.

Declension

Inflection of isolaattikieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative isolaattikieli isolaattikielet
genitive isolaattikielen isolaattikielten
isolaattikielien
partitive isolaattikieltä isolaattikieliä
illative isolaattikieleen isolaattikieliin
singular plural
nominative isolaattikieli isolaattikielet
accusative nom. isolaattikieli isolaattikielet
gen. isolaattikielen
genitive isolaattikielen isolaattikielten
isolaattikielien
partitive isolaattikieltä isolaattikieliä
inessive isolaattikielessä isolaattikielissä
elative isolaattikielestä isolaattikielistä
illative isolaattikieleen isolaattikieliin
adessive isolaattikielellä isolaattikielillä
ablative isolaattikieleltä isolaattikieliltä
allative isolaattikielelle isolaattikielille
essive isolaattikielenä isolaattikielinä
translative isolaattikieleksi isolaattikieliksi
instructive isolaattikielin
abessive isolaattikielettä isolaattikielittä
comitative isolaattikielineen