Definify.com

Definition 2022


häntä

häntä

See also: hanta and hàntǎ

Finnish

(index hä)

Noun

häntä

  1. (anatomy) a narrow tail (e.g., of most mammals)
    • Koiralla on häntä, mutta linnulla ei.
      • Dogs have a [narrow] tail, but birds do not.
  2. back
Declension
Inflection of häntä (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative häntä hännät
genitive hännän häntien
partitive häntää häntiä
illative häntään häntiin
singular plural
nominative häntä hännät
accusative nom. häntä hännät
gen. hännän
genitive hännän häntien
häntäinrare
partitive häntää häntiä
inessive hännässä hännissä
elative hännästä hännistä
illative häntään häntiin
adessive hännällä hännillä
ablative hännältä hänniltä
allative hännälle hännille
essive häntänä häntinä
translative hännäksi hänniksi
instructive hännin
abessive hännättä hännittä
comitative häntineen
Derived terms

See also

  • pyrstö (wide tail, e.g., of fish and birds)

Etymology 2

Pronoun

häntä

  1. Partitive form of hän.

Anagrams