Definify.com

Definition 2024


asunto

asunto

Finnish

Noun

asunto

  1. residence
  2. apartment

Declension

Inflection of asunto (Kotus type 1/valo, nt-nn gradation)
nominative asunto asunnot
genitive asunnon asuntojen
partitive asuntoa asuntoja
illative asuntoon asuntoihin
singular plural
nominative asunto asunnot
accusative nom. asunto asunnot
gen. asunnon
genitive asunnon asuntojen
partitive asuntoa asuntoja
inessive asunnossa asunnoissa
elative asunnosta asunnoista
illative asuntoon asuntoihin
adessive asunnolla asunnoilla
ablative asunnolta asunnoilta
allative asunnolle asunnoille
essive asuntona asuntoina
translative asunnoksi asunnoiksi
instructive asunnoin
abessive asunnotta asunnoitta
comitative asuntoineen

Synonyms

See also

Anagrams


Galician

Noun

asunto m (plural asuntos)

  1. matter, issue
  2. business

Hiligaynon

Adverb

asúnto

  1. concerning, with regard to

Noun

asúnto

  1. lawsuit

Spanish

Etymology

From Latin assumptus cognate to English assumption.

Noun

asunto m (plural asuntos)

  1. matter
  2. issue
  3. affair
  4. business

Anagrams

References