Definify.com
Definition 2024
örinä
örinä
Finnish
Noun
örinä
- Incoherent speech of a drunk.
Declension
| Inflection of örinä (Kotus type 12/kulkija, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | örinä | örinät | |
| genitive | örinän | örinöiden örinöitten |
|
| partitive | örinää | örinöitä | |
| illative | örinään | örinöihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | örinä | örinät | |
| accusative | nom. | örinä | örinät |
| gen. | örinän | ||
| genitive | örinän | örinöiden örinöitten örinäinrare |
|
| partitive | örinää | örinöitä | |
| inessive | örinässä | örinöissä | |
| elative | örinästä | örinöistä | |
| illative | örinään | örinöihin | |
| adessive | örinällä | örinöillä | |
| ablative | örinältä | örinöiltä | |
| allative | örinälle | örinöille | |
| essive | örinänä | örinöinä | |
| translative | örinäksi | örinöiksi | |
| instructive | — | örinöin | |
| abessive | örinättä | örinöittä | |
| comitative | — | örinöineen | |